 tiivistelmä |
Johdanto: eroja on raportoitu luokittelussa vakavuus aorttastenoosi. Ehdotamme vertailla aorttaläpän alueen jatkuvuus yhtälö, dimensioton indeksi ja kiihtyvyys aika / ejektio aika potilailla, joilla on dokumentoitu vakava aorttastenoosi normaali vasemman kammion toiminta TEE induktion jälkeen anestesian. Tämä saattaa antaa tietoa parhaasta parametrista, johon voimme luottaa operatiivisessa päätöksenteossa. Tutkimukseemme otettiin 60 elektiivisessä sydänleikkauksessa vaikeaa AS: ää sairastavaa potilasta. Intubaation jälkeen tehtiin rintakehän laajuinen kaikukardiografia (TEE) ja todettiin edellä mainitut parametrit. Tulokset: 96.7% potilaista jatkoi vaikeaa AS-luokkaa, kun AS mitattiin käyttämällä Ava-parametria echo-parametrina. Ero on siis 3,3 prosenttia. Di: tä harkittaessa eroja oli 13,3 prosentissa tapauksista. AT/ET: tä tarkasteltaessa ero oli 43,3 prosenttia. Johtopäätös: aorttastenoosin perioperatiivinen luokittelu on edelleen haaste sydänpuudutuslääkäreille. Useita kaikukardiografisia parametreja on otettava huomioon. Olemme havainneet Avan ja DI: n eroavan vähemmän kuin AT/ET: ssä.
Asiasanat: Acceleration time/ejektio Time, aorttastenoosi, dimensioton indeksi
How to cite this article:
Nanditha s, Malik V. Comparison of flow-independent parameters for grading severity of aortan stenoosi using intraoperative transesofageal ekokardiography – a prospective observational study. Ann Card Anaesth 2020;23:425-8
kuinka mainita tämä URL:
Nanditha s, Malik V. Comparison of flow-independent parameters for grading severity of aortan stenoosi using intraoperative transesophageal ekokardiography-a prospective observational study. Ann Card Anaesth 2020; 23: 425-8. Saatavilla osoitteesta: https://www.annals.in/text.asp?2020/23/4/425/298516
| Johdanto |
 |
aorttastenoosi (AS) on yksi yleisimmistä läppävika sydänsairaudet maailmassa arvioitu esiintyvyys 3,4% vanhuksilla. Vaikea kuten on määritelty kaikukardiografiassa keskimääräiseksi gradientiksi >40 mmHg, aorttaläpän pinta-alaksi (AVA) <1 cm 2 ja aortan huippunopeudeksi >4, 0 m/s.
kuitenkin poikkeamia on raportoitu AS: n vaikeusastetta arvioitaessa. Jopa potilailla, joilla on normaali ejektiofraktio, keskimääräinen gradientti antaa aliarvioida vakavuuden, kuten noin 35%: lla potilaista. Pre-cardiopulmonary bypass (CPB) transesofageaalinen kaikukardiografia (TEE) on poikkeamia on jopa 35%, kun keskimääräinen gradientti käytettiin parametrina arvioida AS.
Intraoperative TEE on sanonut vaikuttaneensa kirurgiseen päätöksentekoon 7%: ssa tapauksista. Virtauksesta riippuvien muuttujien aorttaläpän huippunopeuden ja keskimääräisen gradientin on havaittu heikkenevän merkittävästi leikkauksen aikana.
jatkuvuusyhtälön AVA on johtanut myös eroihin luokittelussa AS. Tutkimuksissa on havaittu, että AVA: n käyttö TEE: n avulla vähensi vaikeusastetta 14%: lla potilaista.
dimensioton indeksi (DI), joka on nopeusajan integraalin (VTI) suhde LVOT: ssä ja aorttaläpässä, on todettu antavan paremman tunnistuksen potilaille, joilla on vaikea AS. DI saattaa olla erityisen hyödyllinen potilailla, joilla lvot-poikkipinta-alan (CSA) arviointi on vaikeaa.
kiihtyvyysaika (AT), joka on aika ejektioiden alkamisesta aorttaläpän huippunopeuteen, riippuu pääasiassa AVA: sta ja sykkeestä (HR). Ejektioaika (ET) riippuu iskutilavuudesta. Näin ollen on oletettu, että venttiilin läpi virtaaminen ei vaikuta at/ET: n suhteeseen. Samaa testattiin tutkimuksessa, jossa käytettiin transthorasic ekokardiografiaa ja havaittiin hyvä korrelaatio AT/ET: n ja muiden virtauksesta riippumattomien parametrien välillä.
ehdotamme, että avaa verrataan jatkuvuusyhtälön, DI: n ja AT/ET: n avulla potilailla, joilla on todettu vakava kuten normaali vasemman kammion toiminta TEE: n mukaan anestesian induktion jälkeen. Tämä saattaa antaa hyödyllistä tietoa parhaasta parametrista, johon voimme luottaa operatiivisessa päätöksenteossa.
| menetelmät |
|
Institutional Ethical Committee-toimikunnan hyväksyntä saatiin ja tämä mahdollinen havainnointitutkimus tehtiin instituutissamme tammikuun 2017 ja joulukuun 2017 välisenä aikana. Tietoon perustuva kirjallinen suostumus otettiin, ja 60 potilaat lähetetty vakava kuin elektiivinen aorttaläpän korvaaminen (AVR) tai sepelvaltimon ohitusleikkaus (ohitusleikkaus) AVR otettiin tutkimukseemme.
Liittymiskriteerit
liittymiskriteerit olivat 18-75-vuotiaat aikuispotilaat, jotka oli lähetetty elektiiviseen AVR: ään, ja joilla oli vaikea transthorasiinen kaiku, joka oli dokumentoitu ennen leikkausta, ja vasemman kammion ejektiofraktio oli >55% normaalissa sinusrytmissä.
Poissulkukriteerit
liittymiskriteereihin kuuluivat kohtalainen tai vaikea aortan/mitraalin pulauttelu, kohtalainen tai vaikea mitraaliläpän ahtauma, hemodynaaminen epävakaus, vasta-aiheet TEE-anturin sijoittamiselle ja potilaan kieltäytyminen.
kaikille potilaille oli tehty TTE, jotta voitiin vahvistaa vakava kuten ennen leikkausta. Kaikki saivat normaalin anestesian induktioprotokollan, ja intubaation jälkeen lisättiin Phillips X7-2t TEE-anturi. Kun HR ja invasiivinen verenpaine (IBP) olivat alle 20% leikkausta edeltävistä arvoista, tehtiin TEE-testi ja AVA-testi käyttäen jatkuvuusyhtälöä, DI: tä ja AT/ET-suhdetta.
kaikkien potilaiden AVA laskettiin jatkuvuusyhtälön avulla:
AVA (cm 2) = (CSALVOT)(VTILVOT)
VTIAV
vasemman kammion ulosvirtauskanavan (lvot) CSA: n määrittämiseksi LVOT-läpimitta saatiin käyttämällä midesofageaalisen aorttaläpän pitkäakselinäkymää. Lvot halkaisijat saatu olivat sisällä 0,5–1,0 cm venttiilin aukko paikassa LVOT. LVOT: n VTI ja AVA mitattiin pulssiaaltodopplerilla (PWD) ja CWD: llä (CWD) syvässä transgastrisessa näkymässä.
DI on LVOT VTI jaettuna AV VTI: llä. Aika, joka kului ejektioiden alkamisesta ejektorin huippunopeuteen, otettiin AT-arvona ja tämä jaettuna kokonaisella ET: llä, joka antaa AT/ET: n.
arvot määritettiin koulutetun kardiothorasic-nukutuslääkärin toimesta tai hänen valvonnassaan. Luokittelu vakavuus kuin tehtiin käyttäen . Korkein saatu arvosana oli otettava huomioon.
 |
Taulukko 1: aorttastenoosin luokitus, Klikkaa tästä nähdäksesi |
tilastollinen analyysi
otoskoko laskettiin aiemmasta tutkimuksesta käyttäen korrelaatiota -0, 49, α 0, 05, β 0.10, ja tutkimuksen teho 90%. Saatu otoskoko oli 40. Tutkimukseemme on otettu mukaan 60 potilasta. Tiedot analysoitiin käyttäen STATA / IC (Stata Statistical Software, TX, USA; Statcorp LP) 14.2-ohjelmistoa. Tiedot ilmaistiin keskiarvona ± keskihajonta jatkuvien muuttujien osalta ja prosentteina kategoristen muuttujien osalta. Kaikukardioparametrien vertailu laskettiin Pearsonin korrelaatiolla.
| tulokset |
|
tutkimuksessamme on mukana yhteensä 60 vakavaa AS: ää sairastavaa potilasta. Tutkittujen potilaiden Demografiset muuttujat on annettu . 60 potilaasta 58 joutui vakavaan AS-luokkaan käyttäen AVA: ta Echo-parametrina TEE: ssa. Ero on siis 3,3 prosenttia ja . Kaikkiaan 60 potilaasta 58 potilaalla oli TEE-tutkimuksessa AVA <1, 0 cm 2. Näin ollen 96, 7% potilaista jatkoi vakavaa AS-luokkaa, kun AS mitattiin käyttämällä Ava: ta echo-parametrina. Ero on siis 3,3 prosenttia ja .
 |
Taulukko 2: tutkimusjoukon Demografiset muuttujat Klikkaa tästä nähdäksesi |
 |
Taulukko 3: Poikkeavuus kunkin parametrin Klikkaa tästä nähdäksesi |
 |
Kuva 1: niiden potilaiden prosentuaalinen osuus, jotka pysyivät vakavassa AS-ryhmässä kullakin muuttujalla verrattuna ennen leikkausta saatuihin tietoihin Klikkaa tästä nähdäksesi |
noin 52 potilasta luokiteltiin vaikeaan as-luokkaan, jos käytettiin DI: tä, joten se oli 86,7% potilaista, joilla oli edelleen vaikea AS. Eroja oli 13,3 prosentissa tapauksista.
yli 34 potilaalla oli vaikea kuin AT/ET-hoitoa. Näin ollen vain 56, 7% potilaista pysyi vakavana AS-asteena. Eroja oli 43, 3%: lla potilaista.
| Keskustelu |
|
koska huippunopeuden ja keskimääräisen gradientin käyttö on virtausriippuvaista ja voi johtaa AS: n vakavuuden aliarviointiin yleisanestesiassa. Näin ollen TEE: n tekemä leikkausarvio näitä mittauksia käyttäen voi johtaa eroavaisuuksiin.
Ava by continuityn sanotaan myös vaikuttavan verenkiertoon. Verenpaineen on todettu vaikuttavan avaan kääntäen transvalvulaarisessa virtauksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tutkimuksessa Whitener et al., he löysivät 8% eroavaisuuksia Avan kanssa AS: n luokittelussa. Prospektiivisessa tutkimuksessa AVA-mittauksessa ei ollut merkittävää eroa. Tässäkin tutkimuksessa oli vain 3, 3%: n ero luokituksessa kuin käytettäessä avaa kaikukardiografisena parametrina.
AVA-mittauksessa on myös virheitä. Siihen vaikuttaa lähinnä tarkka LVOT-mittaus. LVOTIN sanotaan olevan enemmän elliptinen kuin pyöreä, eikä myöskään sen mittauspaikasta ole varmuutta. Näistä rajoituksista huolimatta LVOT-mittauksilla on todettu olevan tarkka toistettavuus verrattaessa TTE: tä ja TEE: tä.
DI on vähemmän virtausriippuvainen ja vähemmän riippuvainen spektrisen Dopplerin virtauskulmasta aorttaläpän poikki. Uda ym. tutkimuksessa havaittiin yli 80-prosenttisesti yhtymäkohta AS: n luokittelussa ennen leikkausta tehtävän TTE: n ja leikkauksen aikana tehtävän TEE: n välillä käyttäen DI: tä. Selvityksessämme olemme myös löytäneet yhteisymmärryksen yli 85 prosentissa tapauksista.
sydämen ultraäänitutkimuksella mitattu viivästynyt AT ja pitkittynyt ET liittyy AS: n vaikeusasteeseen. AT / ET: n on todettu olevan suhteellisen flow-riippumaton. Saimme 43,3%: n eron AT / ET-suhteen kanssa, joka viittaa sen virtausriippuvuuteen. Harvoja syitä tähän saattaa olla se, että ejektiovaihe ja siten AT/ET-suhde vaikuttavat myös HR: ään ja pienempään laajempaan iskutilavuuteen. Emme voineet standardoida HR: ää ja iskutilavuutta tehdessämme TEE-ja TTE: tä. Näin ollen tarvitaan lisätutkimuksia AT/ET: n virtaus riippumattomuuden arvioimiseksi.
rajoitus
kyseessä on havainnoiva tutkimus, joten siihen voi kohdistua enemmän harhaa. Satunnaistetut kokeet, joissa on enemmän otoskokoa, vaaditaan konkreettiseen johtopäätökseen pääsemiseksi.
| päätelmät |
|
AS: n perioperatiivinen luokitus on edelleen haaste sydänpuudutuslääkäreille. Useita kaikukardiografisia parametreja on otettava huomioon. Olemme havainneet, että AVA ja DI ovat vähemmän eroja verrattuna AT/ET.
potilaan suostumusilmoitus
kirjoittajat vahvistavat saaneensa kaikki asianmukaiset potilaan suostumuslomakkeet. Siinä muodossa, jossa potilas(potilaat) on/ovat antaneet suostumuksensa kuviensa ja muiden kliinisten tietojen ilmoittamiseen lehdessä. Potilaat ymmärtävät, että heidän nimensä ja nimikirjaimensa jätetään julkaisematta ja heidän henkilöllisyytensä yritetään asianmukaisesti salata, mutta nimettömyyttä ei voida taata.
taloudellinen tuki ja sponsorointi
nolla.
eturistiriidat
eturistiriitoja ei ole.
|
|
|
|
Osnabrugge RLJ, Mylotte D, Head SJ, Van Mieghem NM, Nkomo VT, LeReun CM, et al. Aorttastenoosi vanhuksilla: taudin esiintyvyys ja ehdokkaiden määrä Transcatheter aorttaläpän korvaaminen: meta-analyysi ja mallinnus tutkimus. J Am Coll Cardiol 2013; 62: 1002-12.
|
|
|
Nishimura RA, Otto CM, Bonow RO, Carabello BA, Erwin JP, Guyton RA, et al. 2014 AHA/ACC guideline for the management of patients with läppävika heart disease: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on practice guidelines. J Am Coll Cardiol 2014; 63: e57-185.
|
|
|
Dumesnil JG, Pibarot P, Carabello B. paradoksaalinen alhainen virtaus ja / tai alhainen kaltevuus vakava aorttastenoosi huolimatta säilynyt vasemman kammion ejektiofraktio: vaikutukset diagnoosin ja hoidon. EUR Heart J 2010;31:281-9.
|
|
|
Whitener G, McKenzie J, Akushevich I, White WD, Dhakal IB, Nicoara A, et al. Discordance in grading menetelmiä aorttastenoosi Pre-cardiopulmonary bypass transesofageaalinen ekokardiografia. Anesth Analg 2016;122: 953-8.
|
|
|
Eltzschig HK, Rosenberger P, Löffler M, Fox JA, Aranki SF, Shernan SK. Intraoperatiivisen transesofageaalisen kaikukardiografian vaikutus kirurgisiin päätöksiin 12 566: lla sydänleikkauksessa olevalla potilaalla. Ann Thorac Surg 2008;85:845-52.
|
|
|
Uda Y, Cowie B, Kluger R. aorttaläpän ahtauman vakavuuden arviointi ekokardiografian avulla. Br J Anaesth 2017;118: 699-704.
|
|
|
Whitener G, Sivak J, Akushevich I, Samad Z, Swaminathan M. Grading aortan stenoosi ja keskimääräinen kaltevuus ja aorttaläpän alue: vertailu preoperatiivisen transthoracic ja prekardiopulmonaalinen bypass transesofageaalinen kaikukardiografia. J Cardiothorac Vasc Anesth 2016;30: 1254-9.
|
|
|
Otto CM, Pearlman AS, Comess KA, Reamer RP, Janko CL, Huntsman LL. Stenoottisen aorttaläpän alueen määrittäminen aikuisilla doppler-kaikukardiografialla. J Am Coll Cardiol 1986; 7: 509-17.
|
|
|
Rusinaru D, Malaquin D, Maréchaux s, Debry N, Tribouilloy C. suhde dimensioton indeksi pitkän aikavälin tulos aorttastenoosi säilynyt LVEF. JACC Cardiovasc Imaging 2015; 8: 766-75.
|
|
|
Gamaza-Chulián S, Camacho-Freire S, Toro-Cebada R, Giráldez-Valpuesta A, Benezet-Mazuecos J, Vargas-Machuca JC. Suhde kiihtyvyys aika ejektio aika arvioida aorttastenoosi vakavuus. Ekokardiogr Mt Kisco N 2015; 32: 1754-61.
|
|
|
Nanditha s, Malik V, Hasija S, Malhotra P, Sreenivas V, Chauhan S. Aorttastenoosin luokittelun vertailu transthorasicin ja transesofageaalisen ekokardiografian välillä aikuispotilailla, joille tehtiin elektiivisiä aorttaläpän korvausleikkauksia: prospektiivinen havainnointitutkimus. Ann Card Anaesth 2019;22:194.
|
|
|
Little SH, Chan K-L, Burwash IG. Verenpaineen vaikutus aorttastenoosin vakavuuden doppler-kaikukardiografiseen arviointiin. Heart Br Card Soc 2007; 93: 848-55.
|
|
|
Whitener G, McKenzie J, Akushevich I, White WD, Dhakal IB, Nicoara A, et al. Discordance in grading menetelmiä aorttastenoosi Pre-cardiopulmonary bypass transesofageaalinen ekokardiografia. Anesth Analg 2016;122: 953-8.
|
|
|
Poh KK, Levine RA, Solis J, Shen L, Flaherty M, Kang YJ, et al. Aorttaläpän alueen arviointi aorttastenoosissa jatkuvuusyhtälöllä: uusi lähestymistapa reaaliaikaisen kolmiulotteisen kaikukardiografian avulla. EUR Heart J 2008;29:2526-35.
|
|
|
Shiran A, Adawi s, Ganaeem M, Asmer E. vasemman kammion ulosvirtauskanavan halkaisijan mittauksen tarkkuus ja toistettavuus transthorasicilla verrattuna transesofageaalisen kaikukardiografiaan systolessa ja diastolessa. Eur J Ekokardiogr 2009; 10: 319-24.
|
|
|
Sato K, Kumar A, Jobanputra Y, Betancor J, Halane M, George R, et al. Vasemman kammion ja aortan systolisen paineen piikkien välinen aika aorttastenoosin ja aorttaläpän kalkkeutumisen vakavuudella. JAMA Cardiol 2019; 4: 549-55.
|
|
|
Gamaza-Chulián S, Camacho-Freire S, Toro-Cebada R, Giráldez-Valpuesta A, Benezet-Mazuecos J, Vargas-Machuca JC. Suhde kiihtyvyys aika ejektio aika arvioida aorttastenoosi vakavuus. Ekokardiografia 2015;32: 1754-61.
|
|
|
Ben Zekry S, Saad RM, Ozkan M, Al Shahid MS, Pepi M, Muratori m, et al. Virtauksen kiihdytysaika ja kiihdytysajan suhde poistoaikaan proteesin aorttaläpän toiminnassa. JACC Cardiovasc Imaging 2011; 4:1161-70.
|